Käytiin tänään entisen työnantajan aikasten kollegoiden kanssa syömässä. Ollaan viimeeksi nähty toukokuussa. Muuten oli erittäin kivaa, mutta jollain lailla kaikki olivat vähän varovaisia - me ollaan nykyään töissä niin, että yksi meistä on potentiaalisella asiakkaalla ja loput kolmella eri kilpailevalla yrityksellä. Ei ollut meidän jutuissa enää samaa avoimuutta mitä aikasemmin :( Paitsi silloin kun juteltiin ihan muista asioista kuin töistä. Ai mistä muista? No tietysti muisteltiin niitä aikoja kun tehtiin yhdessä töitä, juteltiin miehistä, koirista, lapsista... Kyllä niitä jutun aiheita onneksi riittää :) Ja pakko kai on riittääkin kun kuusi ammatikseen puhuvaa ihmistä kohtaa ;)
Huomenna lähdetään kaveriporukan kanssa mökille. Eilen ajattelin että on tääkin: me meehen kanssa kutsutaan kavereita mökille ja ollaan molemmat rampoja eikä osallistuta "mihinkään" - mees käsi kantositeessä ja minä selkävammasena.
Ja viime yö olikin taas yhtä helvettiä. Ja arvatkaa vituttiko kun yhden aikaan heräsin siihen, että on vessahätä. Kun sängystä ylös nouseminen kestää useita minuutteja!
Siihen aikaan yöstä ei sitten kyllä oikeesti auttanut muu kuin nousta ylös ja käydä vessassa. Sitä ennen ja loppu yön heräsinkin totuttuun kaavaan tunnin välein vaihtamaan asentoa. Onneksi olin mennyt ajoissa nukkumaan joten nukuttua tuli varmaan kuitenkin noin seitsemän tuntia.
Aamulla selkä oli tosi jäykkä ja ihan helvetin kippe, mutta onneksi vetreyti suhteellisen nopeasti, töihin päästyäni se ei enää ollut kipeä, ainoastaan kireän oloinen.
Ja arvatkaas mitä: nyt se on ihan kunnossa! Tämmönen tää mun selkä on! Yhtenä hetkenä täysin ok ja seuraavana ei pysty tekemään mitään, kun sattuu niin vitusti. Ja vice versa. Perkele!
Keskustelin tänään kuitenkin fysioterapeutin kanssa ja sain häneltä vielä yhden vinkin: rullaan pyyheliinan sänkyyn rullalle ja laitan sen lakanan alle tohon vyötärön kohdalle. Sen pitäisi tukea selkää. Mä yritän nyt sitä.
Ja ens viikolla rupean tekemään selkä- ja vatsalihasliikkeitä. Ja yritän päästä vähintään kerran viikossa ratsastamaan. Ratsastus nimittäin vaatii niitä ns. korsettilihaksia.